Tässä Leanpodi +laatu viimeisessä projekteja koskevassa jaksossa keskustellaan buffereista ja niiden syvimmästä olemuksesta. Pyrkiessämme yhdistää lean tieteet ja projektin hallinta, nostamme keskustelussa esiin uudenlaisen näkökulman johtaa projektia buffereiden avulla.

Tässä jaksossa projektin johtamista tarkastellaan Kingmanin yhtälön kautta. Onko sinun projektissasi joskus aikataulut venyneet, ja kiireen tuntu on jatkuvasti läsnä? Jätä huolesi tähän, sillä tässä jaksossa puretaan hallittaviksi palasiksi asioiden jonoutuminen, eli odottaminen, sekä korjataan vääriä mielikuvia miten toimia kiire tilanteessa kun deadlinet painaa päälle.

Oletko koskaan miettinyt, voisiko Leania hyödyntää projektin johtamisessa? Voisiko aikataulun saada vihdoin kuriin, ja tarvittavat työt tehdyiksi kerralla oikein? Älä kiusaa itseäsi enempää miettimällä, vaan klikkaa itsesi kuulolle tähän mielenkiintoisia näkökulmia tuovaan jaksoon, jossa Tuomo ja Antti pohtii Littlen lain kautta projektin hallintaa.

Ympäri käydään ja yhteen tullaan. Leanpodin aikaisemmista jaksoista löydät jakson nimeltä ‘Jatkuva parantaminen’. Tässä generaation 2 jaksossa pureudumme samaan aiheeseen hieman toiselta suunnalta. Aihe on vähintäänkin tärkeä, ja menestyvän liiketoiminnan kannalta lähes elinehto.

Laadun ohjaus on jatkumoa laadun suunnittelulle, mutta onko se pysyvä olotila? Mitä työkaluja tulisi käyttää, ja mistä minä tiedän ettei arki ja entropia syö hitaasti pala palalta tehostettua toimintaamme hengiltä? Monenlaista on taas mielenpäällä… klikkaa itsesi kuulolle.

Mitä laadun suunnittelussa pitää ottaa huomioon, ja miten siitä saisi maksimaalisen hyödyn irti? Milloin suunnittelu kuuluu päättää, ja siirtyä toteutusvaiheeseen vaiko koskaan? Mihin kaikkeen oikeastaan kuuluisi sitoutua, kun suunnitelma on valmis? Monta kysymystä joihin on olemassa monta vastausta jaksossa.

Nimensä mukaisesti, tässä jaksossa puhutaan siitä, mitä pitää tietää laadusta, jos aikoo tehdä sillä rahaa? Oletko kiinnostunut tietämään tai vain utelias sen suhteen minkälainen on laadukas johtamisjärjestelmä? Pitääkö pienen yrityksen olla tietoinen laadunhallintajärjestelmistä? Oletko kenties juuri sinä nimettynä laatupäälliköksi tai ammattilaiseksi, tietämättä mitä laatu on?

Tässä Leanpodin toisen generaation ensimmäisessä jaksossa keskustellaan vakavasti ottaen siitä, voiko laadulla tai laatutekniikoilla ylipäätänsä tehdä rahaa? Käymme läpi hieman väärinymmärryksiä tylsähköstä sanasta laatu, ja paljastamme sen jännittävämmän puolen eli laatu tieteenalana.

Tähän koontijaksoon on kerätty aikaisemmissa Leanpodin jaksoissa käytyjä ydinkeskusteluja, ja tätä kautta kerrataan koko Leanpodin kertoma viesti. Lopuksi pyöritään tämän kysymyksen ympärillä mitä se sitten vaatisi olla lean? Kertaa siis kaikkien aikaisempien jaksojen highlight kohdat, tai jos Leanpodi on sinulle uusi tuttavuus, voit myös aloittaa kuuntelun tästä.

Mistä voi tietää, mitä ei tiedä? Juurisyy on meille länsimaissa vaikeampi käsite kuin ennalta arvaisi. Tästä kertoo ehkä jopa se, että Japanissa sanaa juurisyy on käytetty 1800 luvun lopulta, kun meillä Suomessa se on otettu virallisena sanana käyttöön vasta 2010 -luvulla. Mistä me siis oikein puhumme, kun puhumme juurisyystä ja juurisyyanalyysistä? Jaksossa pureudutaan juurisyy käsitteeseen...

Mikä tai mitä on Kata? Onko se keino vai työkalu? Päämäärä tai filosofia? Miten se liittyy Leaniin? Jaksossa Antti osaa kertoa näkymättömästä ja näkyvästä Katasta. Keskustelussa käydään askel askeleelta läpi päämäärämalli, ja pohditaan miten sen avulla parannetaan liiketoimintaa. Lisäksi puhutaan jatkuvasta parantamisesta, muutoksesta ja ongelman ratkaisusta, ja vilahtaapa keskusteluissa myös jo tuttu Hoshin Kanri, eli...

Mistä on kyse Hoshin Kanrissa ja entä mikä on sen idea? Jaksossa keskitytään kuvastamaan tämän laajan aiheen ytimen ymmärtämistä, sekä kertomaan muutamin esimerkein miten Hoshin Kanria voisi alkaa soveltamaan organisaatiossa. Lisäksi ääneen pohditaan mitä hyötyä tästä voisi saada irti, ja miten estää väärinymmärrysten syntymistä.

Voidaanko leania soveltaa palvelutuotannossa, vai onko se vain tehdasympäristöön soveltuva viitekehys? Mitä palvelualan yrityksen olisi hyvä huomata prosesseja suunnitellessaan, ja varautuessaan poikkeamiin? Mitkä ovat leanin keskeiset asiat, joita voidaan ensisijaisesti hyödyntää palvelutuotannossa? Jaksossa huomioidaan eri kokoisia palvelualan yrityksiä aina yhden henkilön yrityksistä suuriin valtakunnallisiin yrityksiin, sekä pohditaan miten arvo tulisi ensin itse ymmärtää, jonka jälkeen...

Tehdasfysiikan oppeja on sovellettu muun muassa Toyotalla jo ennen kuin puhuttiin Leanista. Jaksossa käydään läpi miten nämä kaksi asiaa liittyvät toisiinsa, ja mitä tehdasfysiikan opit voivat antaa oppivalle lean ammattilaiselle, sekä mitä ongelmia se voi ratkaista liiketoiminnan kehittämisessä. Jos olet kuunnellut Leanpodin jaksot alusta asti tähän saakka, niin uskoaksemme palaset alkavat pikkuhiljaa loksahtamaan paikalleen mitä...

5S on tuttu termi lähes jokaisesta lean artikkelista ja oppikirjasta, mutta mitä ovat näkyvä ja näkymätön 5S? Entä minkä vuoksi Ohno käytti mallissaan vain 4S:ää? Ovatko 5S projektit kannattavia vai ei, ja jos ovat niin mihin ne tulisi kohdistaa? Tyypillisesti myös puhutaan, että 5S on työkalu joka täytyy löytyä jokaisen lean tietäjän työkalupakista, mutta jaksossa...

Tiedätkö jo kaiken imuohjauksesta? Onko termit Push ja Pull tuttuja? Voiko imuohjausta soveltaa joka paikassa ja mitä hyötyjä siitä saadaan? Onko imuohjauksen soveltaminen vaikeaa ja sen vuoksi se ei ole suositussa käytössä? Miksi imuohjausta tulisi hyödyntää ja olisiko paikoin järkevää toteuttaa Push tuotantoa? Jaksossa tuodaan esiin imuohjauksen saloja ja oivalluksia usealta eri näkökannalta.

Mitä päivittäisjohtamisen käsite pitää rutiinien lisäksi sisällään? Missä asioissa ajaudutaan tyypillisesti harhaan ja mitkä asiat ymmärretään monesti väärin, kun aletaan toteuttamaan päivittäisjohtamista? Jaksossa pureudutaan aikaisemmista leanpodin jaksoista poiketen hieman syvemmälle tasolle aiheen käsittelyssä. Antti osaa kertoa mitä päivittäisjohtamisen rutiineihin tulee kuulua, sekä mitä päivittäisjohtamisella tavoitellaan.

Jaksossa käsitellään nimensä mukaisesti ihmisiä, ja mitä tulisi muistaa ottaa aina huomioon kun yritämme viestiä omia ajatuksiamme toisillemme. Antti osaa kertoa miten eri ihmiset oppivat asioita, ja kuinka olennaista on muistaa paitsi viestiä niin myös kuunnella oikein.

Olisiko hyvä aika toisinaan pysähtyä pohtimaan, että mitä tässä olemme tekemässä ja kenelle? Tiedämmekö mitä asiakkaamme haluavat? Olemmeko markkinatilanteeseen nähden tiedoiltamme, taidoiltamme ja tuotteiltamme ajantasalla? Mistä me oikeastaan puhumme, kun sanomme tuottavamme asiakkaalle arvoa? Arvo on määritelty lean talon katoksi, ja se voi olla yllättävän monimutkainenkin aihe.

Vaikka Jidoka kuullostaa meille oudolta sanalta ja se olisi sen vuoksi helppo sivuuttaa, on se kuitenkin määritelty Lean taloon kokonaiseksi pylvääksi, joka pitää osaltaan taloa kasassa. Jaksossa käydään läpi paitsi tämä koko Jidoka käsite, myös annetaan syttöjä miten itse voit alkaa työssäsi hyödyntämään Jidoka filosofian mukaisia oppeja.

Onko Just In Time keino vai tavoite? Voidaanko systeemitasolla saavuttaa täydellinen virtaus ja jos voidaan niin miten? Liittyvätkö ketterät toimintatavat ja JIT jotenkin toisiinsa? Tässä jaksossa pureudutaan kiinni JIT käsitteeseen, joka on samalla sekä hankala ymmärtää, mutta oivallettuaan hyvin mielenkiintoinen asia.

Toiminnan kehittäminen edellyttää perusasioiden olevan kunnossa. Lean talon pohjassa on kuvattuna vankat toiminnan perusasiat, joiden päällä kokonainen lean talo kykenee pysymään pystyssä. Vankan pohjan rakentamiseksi, tarvitset ajattelutyökaluihisi mukaan hieman filosofiaa, visuaalista johtamista, perus stabiilisuutta ja standardointia, sekä tietysti reilu ripaus tuotannon tasoittamista Heijunkaa. Nämä tarkemmin kerrottuna jaksossa.

Oletko lean tietoinen, mutta et oikein tiedä miten koko aihe pitäisi hahmottaa kuvana mielessäsi? Tiedät ehkä jo paljonkin leanista, mutta oletko varmasti huomioinut kaiken oleellisen? Hae tukea lean ajatteluusi ottamalla haltuun lean talo, ja siinä esitetyt olennaiset asiat. Jaksossa puhutaan siis tästä talosta, ja käydään läpi miksi se on hyvä kuva esittämään asioita.

Mistä voi syntyä epästabiilisuutta, ja miten sen syntymistä voi ehkäistä? Voinko saada hommat rullaamaan niin hyvin, ettei siinä ole merkkiäkään epästabiilisuudesta? Mitä tämä epästabiilisuus pitää käsitteenä sisällään? Mitä sitten pitää tehdä, jos on osunut köntsä tuulettimeen, tai palikat ovat muutoin aivan sekaisin? Tässä mainitakseen muutama kysymys, joihin jaksossa vastauksia. Klikkaa kuulolle.

Tässä jaksossa perehdytään siihen, miten tieteellinen menetelmä toimii osana parannusmallia. Kurkkaamme hieman tieteellisen menetelmän historiaan, sekä pohdimme autoritäärisen johtamisen ja parannusmallin eroavaisuuksista. Käymme läpi myös miten mittaamista tulisi tehdä parannustoiminnassa ja mitä ylipätään pitäisi mitata. Jakson alkuun kerrataan parannuksen ehdot, jotka esiteltiin kattavammin Jaksossa 3 – Jatkuva parantaminen.