Jakso 2 – Virtaustehokkuus

Jakso 2 – Virtaustehokkuus

Jakson 2 alussa lähdettiin keskustelemaan virtaustehokkuudesta, sekä mitä termejä ja lainalaisuuksia tähän käsitteeseen kuuluu. Antti esitti kaksi termiä, Virtaustehokkuus ja Resurssitehokkuus, jotka täytyisi opetella ja määritellä itselleen hyvin, ennenkuin voi ymmärtää itse virtaustehokkuutta ja mistä se muodostuu. Antti esittelee alla olevalla videolla, mitä ovat virtaustehokkuus ja resurssitehokkuus, sekä miten nämä kaksi asiaa ovat riippuvaisia toisistaan. Video löytyy myös Youtubesta tästä linkistä.

https://www.youtube.com/watch?v=V5pAXfywdRw

Virtaustehokkuuden ymmärtämisen kannalta, olisi hyvä tuntea kaksi kaavaa/mallia, jotka ovat Littlen laki ja Kingmanin yhtälö. Alla kuvissa on Antin aikaisemmin kirjoittamasta artikkelista otokset, ja kokonaisuudessaan artikkeli on luettavissa tästä linkistä.

Lähde: http://www.qk-karjalainen.fi/fi/artikkelit/jattama-ja-myohastyminen-kroonista/

Lähde: http://www.qk-karjalainen.fi/fi/artikkelit/jattama-ja-myohastyminen-kroonista/

Jakson kohdasta 4:20 alkaen, keskustellaan virtaus- ja resurssitehokkuuden huomioimisesta arkisessa parturikampaamo esimerkissä. Jaksossa myöhemmin keskustellaan ristiriidasta, joka koskettaa myös yrityksen strategisia valintoja. Kysymys on siitä, kuinka painotetaan asiakkaalle nopeaa palvelua ja kuinka painotetaan resurssien kuormitusta, eli käyttösuhdetta. Alla kuva Antin kirjoittamasta artikkelista, joka on kokonaisuudessaan luettavissa tästä linkistä.

Lähde: http://www.qk-karjalainen.fi/fi/artikkelit/virtaus-ja-resurssitehokkuus/

Jakson kohdasta 9:30 Antti lähtee vastaamaan kysymykseen, mitä me voidaan tehdä virtaustehokkuuden parantamiseksi. Antti nostaa esiin, kertomalla esimerkin miten Toyota teki aikoinaan. Alla kuvassa näkyy Sugimorin, Ksunokin, Chon ja Uchikawan artikkelista taulukko, joka kuvaa Toyotan Amerikkalaisten, Ruotsalaisten ja Saksalaisten tuotantoprosessivaiheitten keskeisiä parametrejä.

on kuva Sugimorin artikkelista, jossa on verailtuna luvut Japanilaisten ja Amerikkalaisten nopeuksista tuotantoproseissa. Strokes per hour = prosessin nopeus. Jakson aikana, Antti muisti USAn nopeuden 250 kpl, mutta oikea luku on 300. Kuitenkin Japanilaisten nopeus oli liki kaksinkertainen Amerikkalaisiin verrattuna. Tämä korkeampi nopeus ja nopeamman tuotevaihdot mahdollistavat, että vaikka resurssitehokkuutta lasketaan virtaustehokkuuden aikaansaamiseksi, niin ei menetetä tuottavuutta koska valmistumisnopeus on huomattavasti korkeampi kilpailijoihin verratuna. Oleellista on huomata, että tässä hukka tai hävikki on sidottu operaatioon, joka mahdollistaa prosessista hukan pienentämisen ja ajan lyhentämisen.

Jakson kohdasta 12:30 Antti lähtee vastaamaan kysymykseen, miten nopeutta voidaan kasvattaa jopa lähes kaksinkertaiseksi. Antti esittää tämän käsitteen ’Six big losses’ johon liittyen hän on kirjoittanut artikkelin, joka on luettavissa tästä linkistä. Käytännössä nopeutta voidaan nostaa jos muutetaan toimintatapaa niin, että hukan ja hävikin määrä ei häiritse työtä niin paljon ja pidennä operaation aikaa. Teknisenä toteutuksena nopeuden nostaminen tarkoittaa, että vaihtelua aiheuttavia tekijöitä eliminoidaan.

Jakson kohdasta 22:35 alkaen, Antti kertoo hyvän esimerkin jälleen Toyotasta, joka päätti muuttaa toimintatapaansa, jotta se pystyisi vastaamaan paremmin markkinatilanteeseen ja saamaan näin paremmin aikaiseksi kauppaa. Tämä toimintatavan muutos aiheutti Toyotalle sen, että autoja saatiin nopeammin ja helpommin kaupaksi, mutta niitä oli samalla myös kalliimpi tehdä. Antti viittaa tarinallaan Shigeo Shingon kirjassa kerrottuihin asioihin.

24:30 lähtien keskustellaan siitä, että virtaustehokkuus ja resurssitehokkuus ovat yrityksen strateginen valinta, joka on sekä arvo että markkinakysymys. Keskustelussa tulee esille toimialan tehokkuusreuna, joka on kuvattu hyvin Modigin ja Åhlströmin kirjassa ’Tätä on Lean’ nelikenttäkuvalla. Vaihtelun määrä estää toimintaa kehittymästä kohti pohjantähteä, eli sitä tilaa, jossa sekä virtaus-, että resurssitehokkuus olisivat 100%. Tehokkuusreuna voidaan murtaa vain vähentämällä vaihtelua, tai hyödyntämällä uusia teknologioita, jolloin voidaan kasvattaa sekä resurssitehokkuutta, että virtaustehokkuutta yhtäaikaisesti.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.